v. 1971 Mieskuoron 10 - vuotista taivalta juhlistettiin kahdella juhlakonsertilla. Ensimmäisenä pidettiin kirkkokonsertti Nastolan kirkossa poikkeuksellisenjuhlavissa merkeissä. Edellisenä viikonloppuna juhlallisesti naulattu kuoron lippu vihittiin. Vihkimisen suoritti rovasti Vilho Valjakka. Lipun olivat lahjoittaneet Nastolan naisjärjestöt. Lippu on vaalean sinisellä pohjalla kuvattuna mieskuoron tunnus, kullanväriset kirjaimet NM . Vihittävä kuoron lippu saapui kirkkoon, alttarille Suomen lipun kera ja lippuairueina olivat kansallispukuiset Nastolan naisjärjestöjen edustajat. Lippu luovutettiin kuoron naisosaston puheenjohtajan Lempi Honkavaaran toimesta ja sen vastaanotti kuoron puheenjohtaja Paavo Lemola. Kirkkokonsertin ohjelmisto koostui Bachin, Sibeliuksen, Monin, Forsströmin, Klemetin, Dyrmerin, ja Elokkaan kuoroteoksista. Ns. maallinen juhlakonsertti 10 - vuotisen toiminnan merkeissä pidettiin Nastolan kansalaiskoululla. Ohjelmistosta yleisölle jäi mieleen erityisesti; Laulu Njeprille, Reppurin laulu, Ernesaksin Läkkäme miehet, Sibeliuksen Sydämeni laulu ja Verdin Nabuccosta Synnyinseutu. Konsertin jälkeen pidetyssä karonkassa suoritettiin Mieskuoroliiton taitomerkkien jako. Merkit myönnettiin suoritettujen näyttökokeiden perusteella. Taitomerkki, edellyttää 80 laulun ohjelmiston hallintaa. Martti Alhola, Johannes Hokkanen, Eino Jäkälä, Veijo Pekonen. Perusmerkki (kukkomerkki, edellyttää 40 laulun ohjelmiston hallintaa. Kauko Ahonen, Erkki Kahila, Rauno Kangassalo, Tauno Kanninen, Jorma Kirjavainen, Kalevi Kokko, Niilo Kuha, Martti Laaksonen, Teuvo Loiva, Matts Mattsson, Kauko Märkjärvi, Toivo Mölsä, Endel Nord, Antero Paronen, Eino Pekonen, Joel Reponen, Helmer Rosenlund, Matti Rouhiainen, Risto Salminen, Erkki Turja, Eino Teräväinen, Jouko Vesikko. Kuoron kymmenvuotinen taival on huipentuessaan näihin konsertteihin osoittanut, että se on ansainnut ja saavuttanut paikkansa Nastolan musiikkielämässä. Kuoro on valmis vastaamaan uusiin eteentuleviin haasteisiin ja tehtäviin, sekä kehittymään edelleen laulujen soinnissa ja puhtaudessa. Mieskuoro "esittelyssään" kuoron johtaja Kalevi N i e m e n johdolla. Mieskuoron juhlaa Nastolan mieskuoron l0-vuotiskonsertti ja lipun vihkiminen sai puolituhatta paikkakuntalaista liikkeelle menneenä pyhänä. Lipun vihkimisen suoritti rovasti Vilho V a l ja k k a ja kuoroa johti dir.cant. Kalevi N i e m i. Kuoron edessä laulunjohtaja dir.cant. Kalevi Niemi Eturivi vas. T.Mölsä, N.Kuha, R.Kangassalo, M.Mattsson, J.Luste, N.N. , T.Kanninen, Toinen rivi vas. E.Jäkälä, E.Turja, E.Pekonen, A.Kangassalo Kolmas rivi vas. E.Kahila, J.Vesikko, M.Heiskanen, Y.Lavikka, J.Kirjavainen, T.Loiva, A.Anttila Neljäs rivi vas. P.Lemola, K.Märkjärvi, J.Reponen, A.Kaikkonen. K.Kokko, M.Laaksonen, N.N, T.Aarnio Takarivi vas. K.Miilus, R.Salminen, A.Paronen, M.Alhola, H.Rosenlund, K.Ahonen, V.Pekonen, E.Kesäläinen, E.Nord.

20-vuotias kuoro juhla-asussaan konsertissa keväällä 1981. Konsertin teemana oli "Laulu syömmen aukaisee". Ohjelmisto koostui perinteisistä ja isänmaallisista mieskuorolauluista, sekä piristävänä uutena kokeiluna, sikermä "pieniä rakkauslauluja". Johtajana dir.cant. Juha Kuparinen. Laulurivistössä olivat lauluveljet: Eturivi vas. Oiva Jaalasti, Yrjö Lavikka, Erkki Kahila, Heimo Jousala, Juha Kuparinen, Matti Seppänen, Martti Kuosmanen, Matti Rouhiainen. Toinen rivi vas. Eino Ojapalo, Teuvo Loiva, Jorma Kirjavainen, Väinö Antila, Juhani Luste, Pekka Korkeamäki, Pauli Pekonen ,Eino Pekonen, Eino Teräväinen, Kolmas rivi vas. Reino Lemettinen, Kalevi Kokko, Kalervo Tuominen, Kauko Malinen, Eero Korkeamäki, Pentti Pessa, Matti Ojapalo, Toivo Vattulainen, Heimo Antinniemi, Takarivi vas. Antti Laaksonen, Keijo Kanninen, Risto Salminen, Heimo Laakso, Arto Lau- rinen, Martti Laaksonen, Endel Nord, Eino Penttilä.

Kuoro 30-vuotis juhlakonsertissaan keväällä 1991. Konsertin teemana oli "Sodan ja rauhan laulut". Ohjelma koostui Eldankajärven jään ja Kodinkynttilöiden välisestä tunnelmasta. Loppuhuipennnus päättyi toteamukseen "Rauha sodan voittaa". Taustana kuoroveli Risto Ryynäsen "fresko" Eldankajärven jää. Kuoroa johti edesmennyt dir.cant. Juha Kuparinen, joka toimi taiteellisena johtajanamme 18 vuotta (selin). Silloin rivistössä olivat lauluveljet: Eturivi vas. ; Matti Virkki, Ahti Heponiemi, Yrjö Lavikka, Erkki Kahila, Veikko Uurainen, Juhani Luste, Pekka Korkeamäki, Martti Kuosmanen, Matti Rouhiainen, Karl Stucki, Pauli Pekonen. Keskirivi vas. ; Heikki Makkonen, Oiva Jaalasti, Väinö Antila, Juhani Reentilä, Veijo Ojanen, Kalevi Kokko, Leo Raaska, Endel Nord, Veijo Pekonen, Hannu Vainikainen, Takarivi vas. ; Jouko Laakso, Risto Salminen, Unto Liukkonen, Heimo Laakso, Asko Anttila, Rauno Honkanen, Risto Ryynänen, Kalervo Heponiemi, Matti Ollikainen, Pentti Pessa.

Vuoden 2001 toimikauden ja kenties koko kuoron toiminta-ajan tärkein konsertti pidettiin Lahdessa, musiikin pyhätössä Sibeliustalossa. Konsertti oli kuoron 40-vuotisen taipaleen juhlakonsertti. Ohjelma osoittautui palautteiden mukaan taiteellisesti ja hyvällä maulla valituksi. Sisältö oli ”vuosien varrelta” erilaisia ja eri tyylisiä sävellyksiä ja sovituksia. Erityisesti mainittakoon kuorolle, tähän tilaisuuteen sävelletty ja sanoitettu teos ”Mieskuoron Mahti”. Sävellyksen ja sovituksen oli tehnyt Jukka Oikarinen, Martti Pänkäläisen tähän tilaisuuteen tekemään runoon.  Ohjelmiston esitys onnistui yleisesti katsoen hyvin . Arvostelija Pentti Mäkinen Etelä-Suomen Sanomissa kiitti kuoronjohtajaa rohkeista nyansseista, joita ei usein kuule ”maaseutukuorojen ” esityksissä. ”Rohkea nyanssointi ja tarkasti johtajaa seuraava rytmiikka oli kuoron parasta aluetta” Kyllähän sointi vaihtelikin hennosta piano pianissimosta pelottavaan forte fortissimoon. Arvostelu puuttui , aivan oikein myös puutteisiin, ”Vaikeudet nastolalaisilla olivat niitä tyypillisiä: kun tenoriäänet väsyvät muuttuu sointi epäpuhtaaksi ja sameaksi”, mutta kaikki palaute eri tahoilta oli voittopuolisesti erittäin positiivista. Arvostelijan loppulause: ” Nastolan imago ei kohene komeilla tienvarsitauluilla, vaan mieskuorolaulajien tyylisillä, päämäärätietoisilla ja innostuneilla harrastajilla”.
Konsertissa kuoroa johti Juha Korkeamäki ja kaikkien kuorolaisten yhteisesityksessä, Suomen Laulussa kuoron perustaja ja ensimmäinen johtaja, kunnialaulunjohtaja Kalevi Niemi. Solisteina Pertti Lehtinen ja Kalervo Heponiemi ja säestäjinä Timo Koskelainen, flyygeli ja Juhani Aaltonen huilu ja saksofoni. Yleisöä konserttimme keräsi kuulemaan n. 700 henkeä, jota on pidettävä loistavana.

Eturivi vasemmalta: Matti Rouhiainen, Karl E. Stucki, Pekka Korkeamäki, Martti Kuosmanen, Pertti Leivonen, Veikko Hyytiäinen, Yrjö Lavikka, Juha Korkeamäki, Aslak Kettunen, Hannu Vainikainen, Kari Koskenniemi, Leo Raaska, Pentti Pessa, Jouko Laakso, Veijo Ojanen, Heikki Kirjola, Urmas Lämsä,Asko Anttila. Takarivi vasemmalta: Pauli Pekonen, Juhani Luste, Eino Kaitemiemi, Eero Ojala, Juhani Björkroth, Jari Sulander, Väinö Antila, Ahti Heponiemi, Matti Virkki, Risto Ryynänen, Kalervo Heponiemi, Tuure Nurmi, Risto Salminen, Unto Liukkonen, Juhani Sorvali, Kalevi Kokko, Heimo Laakso, Rauno Honkanen.

Oltiin oikein keväthengessä ja pohdittiin uuden puvun hankkimista. Asia jäi monestakin syystä harmaitten housujen ja raidallisen solmion, sekä taskuliinan hankkimiseen. Aiemmin oli kaksi erilaista solmiota, josta syystä aina oli joku jolla oli eri mallinen solmio kaulassa kuin toisilla. Saattaa arvata, että kun vaatekappaleita tuli kolme lisää on aina joku poikkeavan yksilöllisesti pukeutunut. (yhtenäisen pukeutumisen vaikeudesta vuodelta 1974)

Edellisen vuoden konserttiponnistelujen ja loppuvuoden muun ohjelman vastapainoksi oli tarkoitus tänä vuonna ottaa kevyemmin ja harjoitella serenaadilinjaa ja muuta pikkusievää uutta eri tilaisuuksiin sopivaa. Kuinka ollakaan havaitsimme harjoittelevamme "Marian murhetta" jonka onnistunut esittäminen vaatii kyllä työtä, harjoittelua ja osaamista. Ei ihme kun myöhemmin saatuamme apurahan Läänin taidetoimikunnalta yhteiskonsertin järjestämiseen Lahden kaupunginorkesterin kanssa, takarivin basso huokaili; "kaiketi me sitten seuraavaksi harjoittelemme Kaarle - kuninkaan metsästystä". Ja niin aloimmekin harjoitella Sibeliuksen "Vapautettua kuningatarta". Jokainen muistaa miten siinä oltiin aallon harjalla ja alla uskossa sen oppimiseen ja kunnolla osaamiseen, niin kuin se pitää konsertissa olla. (vuosikertomus v. 1973)

Yhteiskonsertti Lahden kaupunginorkesterin kanssa 1973; Sibeliuksen Vapautettu kuningatar, Verdin Synnyinseutu ja Sibeliuksen Finlandia. "Viimeisessä harjoituksessa kuoronjohtaja Kalevi Niemi silmäili kuoroa todeten; "Siellä takarivissä on kolo josta ei näy miestä ", niin kolosta kuului: "Mitäs sillä on väliä jos ei näy kunhan kuuluu ja varmasti kuului (Tapio Leppänen, kolosta). Kahvikonsertissa oli ensiesityslauluja joiden vastaanotto oli yleisön taholta myönteistä, joskin laulut olivat osaamisen kannalta osaamisen ja ei-osaamisen rajoilla. Eräässä laulussa sanat unohtuivat yhdessä säkeistössä kaikilta, mutta taas pian löytyivät. Lienevätkö kuulijat ollenkaan havainneet unohdusta, uskoivat kai sen olleen taiteellinen tehokeino, jossa kuoro näytti kuinka hiljaa se pystyy laulamaan. (vuosikertomus v.1974)

Matkustimme oikein linja-autolla Kärkölän Lappilinnaan "Pitäjien parhaat" kilpailun aluekarsintaan. Emme päässeet tuomareiden suosioon ja saimme palata karsiutuneina takaisin. Kuitenkin kuoromme hyväksyttiin esittämään televisiosarjaan yksi laulu, "Maa kaunehin maa" (vuosikertomus v. 1967)

Norjassa, Trondheimin matkalla pidetyssä puistokonsertissa Sverreborgin kansallispuistossa esiinnyttiin pienimmälle yleisölle kuoron historiassa. Yleisönä oli yksi nainen ja hänen kissansa. (toimintakertomus v.1970)

Vapunaamuksi oli valmistettu laulu "Herää". Toivoaksemme tämän herkän laulun kolmas "herää" kahdella f:llä herätti vapunaamuiset laulajat, sekä herätti keväisiä tuntoja kuulijoissa. (toimintakertomus v 1979)

"Voileipiä menikin paljon, koska kaupunginorkesterin jäsenet olivat varmaan kuul- leet naistoimikuntamme taidoista tällä alueella ja olivat tietenkin paastonneet tilai- suutta varten täyttääkseen mahansa ilmaistarjoilulla". (yhteiskonsertin jälkikahveilta v.1973)

Yhteiskonsertin kaupunginorkesterin kanssa jälkipuinti Luhtaanmaan saunassa. Sihteerillä oli suuria vaikeuksia tulomatkalla kun liukkaan kelin vuoksi ajoi varmuuden vuoksi ojassa. (konsertin jälkipuinnista v.1973)

Laulettiin sotainvalidien Lahden piirin hengellisessä tilaisuudessa. Johtaja ihmetteli laulujen sointuvuutta ja sitten huomattiin ettei I-basson komeasta kaartista ollut ketään paikalla. (toimintakertomus v. 1967)

Leningradissa ihmeteltiin yhtä ja toista, etenkin lounaalla tarjoilija Victorin suuren maailman tarjoilutyyliä, kun lihaliemilautasessa liotettu peukalo pyyhkäistiin kepeästi puhtaaksi Pekosen Veijon takin selkään. (vuosikertomus v. 1972)

Konserttia varten kuoro oli hankkinut rusetit juhlatunnelman lisäämiseksi. Epävirallisesti pidettiin kilpailu, kuka oli saanut omaperäisimmän solmun tehdyksi. Paras oli kai lauluveli Jäkälän kaulassa. Juuri ennen lavalle lähtöä "rippirusetti" poksahti kaulasta jännityksen aiheuttamasta aataminomenan poukkoilusta. Apu tuli rusettien ensiapuvarastosta ja sidottiin miltei lavalle marssiessa, tosin rusetin jokainen haara osoitti eri suuntaan. (Konsertti 1972)

Palvelutalon vihkiäisjuhlassa lauluesitykset, jotka televisioitiin "Nastolan Peiton Pleis" ohjelmaan NASTOLALAISIA. "Laulettiin niin forttea, että tuskin televisiosta näkyi muuta kuin avoimia kurkkuja, eikä kukaan varmasti tunnista itseään, ellei muista missä luuli seisoneensa tai hammaspaikkojensa määrästä". (sihteerin toteamus v. 1972)

Italian Padovassa yhteiskonsertissa Coro la Valle kuoron kanssa jouduttiin ohjelmistomme valitsemaan urkujen suorituskyvyn mukaan. Hyvinhän säestäjämme Maija Laine kuitenkin selvisi. (San Bellino katedraali 1991)

Sivun alkuun