KUORONJOHTAJAN MIETTEITÄ MIESKUOROLAULUSTA

 

"LAULUSTA ME VOIMAN SAAMME"

 

Suomi on mieskuorolaulun luvattu maa. Tämä toteamus onhelppo perustella, koska Suomessa on hyvin paljon mieskuoroja jamieskuorotoiminnalla on vahvat perinteet. Mieskuorolaulua on maassamme harjoitettu yli 180 vuoden ajan. Vuonna 1819 juristi J.J.Pippingskjöld perusti Turkuun ensimmäisensuomalaisen mieskuoron. Hän oli opiskellut Upsalassa lakia ja saanut sieltämieskuorovaikutteita. 1800-luvun lopulla mieskuorolaulu joutui kieliriitojen eturintamaan. Kieliriitojen seurauksena suomalaisen mieskuoromusiikin lippulaiva Ylioppilaskunnanlaulajat (YL) perustettiin v.1882. Haluttiin saada suomenkielinen ylioppilaskuoro, joka laulaisi suomalaista musiikkia. Tämän kuoron ansiosta suomalaiset säveltäjät alkoivat säveltää mieskuorolauluja muun muassa Sibelius, Kuula, Madetoja ja Palmgren, joiden mieskuorotuotanto onkin suorastaan kansallisaarteemme.

 

Mieskuorojen kukoistusvaihe sattui heti sotien jälkeenvuosina 1945-1949, jolloin kuoroja perustettiin erittäin runsaasti. Nykyisistä mieskuoroista lähes puolet on perustettu tänä ajanjaksona. Syyt löytyvät rintamilta, sillä kuorolaulu oli erittäin suosittua siellä ja toimi monenkin sotilaan ainoana henkisenä voimavarana sodan aikana. Samalla se vahvisti myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Näinä aikoina mieskuorot koettiin isänmaallisten tuntojen vahvoina tulkkeina.Tästä isänmaallisuudesta mieskuorolaulu ammensi voimansa pitkään sodan jälkeen.

 

Nastolan Mieskuoro perustettiin aikana, jolloinmieskuorolaulussa puhalsivat uudet tuulet. Moderneista säveltäjistä Erik Bergman oli alkanuttehdä uutta musiikkia mieskuoroille, mikä koettiin erittäin vaativana ja vaikeana. Mieskuorolaulua haluttiin viedä aivan uuteen suuntaan, sillä sitä kohtaan oliesitetty rajua kritiikkiä sen isänmaallisen paatoksellisuuden takia. Kuorosointiahaluttiin keventää ja notkistaa vallitsevan Harald Andersenin luoman kamarikuorotyylinmukaisesti. Ohjelmisto monipuolistui ja kansainvälistyi. Sodan jälkeinensukupolvi ei kokenut isänmaallista ohjelmistoa niin vahvasti kuin heidän vanhempansa.

 

Nykyäänkin mieskuorot vetävät miehiä viikoittain yhä uudestaan harjoituksiin laulamaan. Laulamisen halu on edelleenkin kuorolaisten tärkeinsyy tulla kuoroon. Lähes yhtä tärkeänä syynä voidaan pitää kuoron sosiaalista puolta. Mieskuoro on herrasmiesten klubitoimintaa, jossa kaikki ovat tasavertaisiajäseniä, sillä "tittelit" jäävät harjoituspaikan oven ulkopuolelle.. Kuorossa etsitään kirjaimellisesti yhteistä säveltä. Eräs lääkäri on tutkimuksessaan todennut, ettäKUOROLAULU PIDENTÄÄ IKÄÄ! Kuulostaa uskomattomalta, mutta väitteessä on varmasti perää, kun ajatellaan itse musiikin parantavaa vaikutusta. Musiikkihan onmeille monelle "terapiaa". Toisaalta sosiaaliset kontaktit ovat jokaiselle erittäintärkeitä ja niitähän kuorossa syntyy. Ei siis ihme, että joku on päätynyt tällaiseentutkimustulokseen. Suurimman tyydytyksen jokaiselle laulajalle tuo onnistunut esitys ja yleensä tyydytys on sitä suurempi, mitä vaikeammasta teoksesta on kysymys. "Mikähielle on haiskahtanut, niin se on ollut parasta" todettiin erään mieskuoronhistoriikissa.

 

Suomessa mieskuorot ovat melko hyvässä tilanteessa ohjelmiston suhteen, sillä kuten edellä mainitsin, niin kaikki eturivin säveltäjätaina Sibeliusta myöten ovat tehneet hienoja mieskuoroteoksia. Aikanaan Sibeliuksen"Venematkan" kantaesitys YL:n 1O-vuotiskonsertissa v. 1893 käänsi uuden sivun kokomieskuorohistoriassa, sillä YL:n 20-vuotisalbumissa tätä merkittävää tapahtumaakuvataan seuraavasti: "Suomalainen laulu vapautui traditsioonin kahleista ja kajahti yht'äkkiä ilmoille itsenäisenä ja uutena, vapaana ja elinvoimaa uhkuvana -Suomalainen sävellystaide löi kättä nuorien laulajien kanssa ja heläytti säveliä,jollaisia ei tässä maassa ennen kuultu". Suomalaisen mieskuoron velvollisuus on pitää hengissä tätä arvokasta perintöä, mutta se ei yksistään riitä. Nykypäivänä musiikillinen tarjonta on niin laajaa, että mieskuorojen on täytynyt laajentaa ohjelmistoaan perinteisestä mieskuoromusiikista myös kevyempään musiikkiin. Erilaisilla teoksilla ja ohjelmistoilla voidaan kehittää laulajien ja yleisön musiikkimakua.

 

Tärkeintä kaikessa musiikin tekemisessä on edelleenlaatu. On pyrittävä laulamaan yhä paremmin oli se sitten "Satumaa" tai"Venematka". Curt Lindström ilmaisi asian sanomalla: "Lite bättre" (=vähän paremmin).Suurella sydämellä ja taidolla syntyy nykyisinkin vaikuttava kuoroesitys.

 

Mieskuorolaulun tulevaisuus on kiinni siitä, kuinka nuoria laulajia saadaan mukaan, sillä ikärakenne nousee kuoroissa jatkuvasti. Suuret ikäpolvet ovat väistymässä sivuun ja heidän tilalleen olisi saatava uusia jäseniä. Uusia tienraivaajia ovat olleet Mieskuoro Huutajat ja Seminaarinmäen Mieslaulajat, jotka ovat lähteneet aivan uudelta pohjalta. En tiedä, onko mieskuorojen tulevaisuus jotain heidän toimintansa kaltaista? Ainakin Nastolassa yleisöä onkiinnostanut raikkaat konsertti-ideat ja osaaminen. Vireä toiminta ja uusien haasteiden ottaminen pitävät mieskuorot pystyssä. Toisaalta, jos vanhaan sanontaan on uskominen,että "kyllä kuoroharjoitukset aina kotiolot voittaa", niin mieskuoroilla on vieläpitkä tulevaisuus edessään!!

 

Juha Korkeamäki, Nastolan Mieskuoron laulunjohtaja